365 päivää

Apua miten tapahtumarikas vuosi mulla on ollut. Viime uudesta vuodesta tuntuu olevan jo tosi pitkä aika, ja paljon on asiat ehtinyt muuttua tässä vuoden aikana. Oon nähnyt ja kokenut vaikka mitä! Vielä tammikuussa en olisi osannut kuvitella lähteväni au pairiksi. Mulla oli kirjotukset tulossa, ja kaikki vielä ihan auki. Päätin jo abivuonna, että pidän välivuoden ja mietin jatko-opintoja ihan rauhassa. Halusin vain käydä töissä ja olla kavereiden kanssa. Viikonloput tuntuu edelleen niin paljon paremmilta ilman läksyjä tai lukemista.

Alkukesästä painoin valkolakin päähän ja sanoin "heipat" lukiolle. Oli vähän haikea olo jättää kaikki opettajat ja koulukaverit, mutta samaan aikaan olin aika helpottunut. Vihdoinkin ne reilut 75 kurssia ja kirjoitukset olivat takana. Vietin tosi paljon aikaa kavereiden kanssa, olin töissä ja pidin pari viikkoa lomaa. Näin loppuvuodesta syntyneenä viime kesä oli mulle ensimmäinen täysi-ikäisenä. Tuli heti paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä kaikkea. Unen määrä jäi aika vähäiseksi sillon, mutta jotenkin sitä jaksoi silti juosta paikasta toiseen :)

Tänä vuonna tuli myös reissattua aika paljon. Kesä-heinäkuussa lähdettiin parhaan kaverin kanssa Rodokselle lomalle. Meillä oli ihan mieletön hotelli, jossa oli kaikki mukavuudet. Kierrettiin viikko ympäri Rodosta, syötiin hyvää ruokaa ja nautittiin auringosta. Heti viikon auringonoton jälkeen suuntasin sukulaisille Ruotsiin viideksi päiväksi. Säät eivät olleet mitkään parhaimmat, mutta päästiin me silti yhdeksi yöksi purjeveneelle. Marraskuussa tulin tänne Lontooseen ja viime viikolla käytiin siellä Espanjassa. Ensi vuodellekin on tulossa myös jonkin verran matkoja, mutta niistä myöhemmin lisää.

Mulla ei ole koskaan ollut mitään suuria unelmia koulutukseen tai ammattiin liittyen. Oon yks niistä, jotka ei vieläkään tiedä mitä tehdä isona. Valkolakin päähän pistettyäni mulla oli koko maailma avoin. Piti vain päättää suunta mihin jatkaa seuraavaksi. En edes muista milloin mulle tuli mieleen idea aupparoinnista. Jossain vaiheessa kuitenkin uskalsin puhua siitä ääneen, ja sitten se olikin menoa. Liityin järjestöön(ilman järjestöä en olisi ikinä uskaltanut lähteä), ja lähetin kaikki tarvittavat liitteet sinne parin viikon sisällä. Eikä mennyt kauaa ennen kuin mulla olikin jo hostperhe tiedossa ja uusi matka alkamassa.

Halusin lähteä tänne vuodeksi, koska puoli vuotta kuulosti niin lyhyeltä ajalta. Haluan saada tästä ihan kaiken irti. En ikävöi Suomea kokonaisuutena, vaan joitakin pieniä asioita sieltä. Eilen aloin ihan yhtäkkiä ikävöimään Suomen luontoa. Mummin ja vaarin mökin järvimaisemaa ei voita mikään. Ikävöin myös lenkkeilyä siellä metsien ihmemaassa. Ikävöin mun parasta kaveria ja mun perhettä. Tää ikävä on vaan ihan erilaista kuin kuvittelin. Tää on sellasta positiivista ikävöntiä, joka unohtuu yhtä nopeasti kuin on mieleen tullutkin :)

Vuodelta 2015 en odottanut paljoa mitään eli en voi sanoa sen ylittäneen odotuksia. Se antoi kuitenkin kaikkensa, ja oli täynnä yllätyksiä. Tutustuin valtavaan määrään ihania ihmisiä ja koin ihan mielettömiä asioita. Saa nähdä mitä ensi vuosi tuo tullessaa.

Happy New Year!

BARCELONA

Vihdoinkin on joulusta ja Barcelonan matkasta selvitty. Sekä joulu että meidän matka menivät hyvin. Jouluna vain syötiin, katsottiin leffoja ja nukuttiin hyvin. Muutamat 11 tunnin yöunet on tehnyt hyvää, ja nyt oon täynnä energiaa taas.

Barcelonassa oli pääosin aurinkoista ja lämmintä. Ainoastaan yhtenä päivänä tuuli vähän enemmän, ja ilma oli viileä. Käveltiin ja kierreltiin kujia pitkin. Välillä hypättiin hop-on hop-off bussiin ja ajettiin ympäri Barcelonaa. Käytiin pyörähtämässä La Sagrada Famílialla, Fc Barcelonan stadionilla ja vaikka missä. Löydettiin meidän huoneiston vierestä tosi kiva ravintola, jossa oli mielettömän hyviä tapaksia. Oli ihanaa päästä kävelemään palmujen alle muutamaksi päiväksi. 

Seuraavana onkin sitten uusi vuosi. Innolla jo odotan, että nään millainen se on täällä Lontoossa.

Cathedral of Barcelona

La Sagrada Família

Arjen pienet ilot

En tiedä mitä taikasieniä mulle on täällä syötetty, mutta oon ollut yhtä hymyä jo yli viikon! Kaikki arjen pienetkin asiat ovat saaneet mut ihan onnesta sekaisin. Tällä viikolla oon ottanut tosin myös vähän rennommin kuin yleensä. En keksi parempaa tapaa aloittaa päivää kuin mennä pitkään kuumaan kylpyyn. Tai mikä sen rentouttavampaa kuin vetää villikset jalkaan ja painua keskellä päivää päikkäreille. Kuulostaa aika pieniltä asioilta, mutta täällä niistä osaa nauttia todella paljon.

Tää on ollut totaalinen irtiotto kaikesta; Suomesta, kavereista ja perheestä. Vaikka Suomessa kaikki onkin tuttua ja turvallista, niin en silti osaa kuvitella palaavani kotiin vielä pitkään aikaan. Mä rakastan tota tyttöä, sen hymyä ja kaikkia ihania juttuja. Oon aina tykännyt touhuta lasten kanssa, mutta tää tuntuu ihan erilaiselta. Koskaan aikaisemmin en oo ollut näin paljon mukana jonkun pienen elämässä. Se on niin ihana tunne, kun toi tyttö kiipeää syliin, painaa pään olkapäälle ja rutistaa kovaa.

Joka päivä sellanen hyvänolontunne valtaa mun koko kehon. Jotenkin asiat vaan loksahtelee paikoilleen, ja kaikesta tulee helpompaa. Suomessa en pystynyt kuvittelemaan tulevaisuutta oikein missään koulussa tai ammatissa. Nyt ideoita satelee joka puolelta, ja mulla tulee olemaan valinnanvaikeus edessä. Haluaisin tehdä ja kokea kaikkea. Ja seikkailla vähän siellä sun täällä. Valitettavasti vuorokaudessa on liian vähän tunteja ja vuodessa liian vähän päiviä. Sen takia pitää tehdä valintoja. Onneksi vielä ei kuitenkaan ole niiden aika, vaan saan nauttia elämästä täällä.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Mun loma alko just NYT.

Elämä on ihanaa

Eilen mulla tuli kuukausi täyteen täällä Lontoossa! Neljä viikkoa sitten olin vielä aika hukassa rutiineista, tavoista ja työtehtävistä. Pikku hiljaa oon tottunut kaikkeen, ja oppinut nauttimaan erilaisesta elämäntavasta kuin mihin olin aiemmin tottunut. En ole itse kokenut kärsiväni kulttuurishokista vieläkään. Koti-ikävää ei myöskään kerkeä täällä oikein edes tuntea. Yritän kokea mahdollisimman paljon, ja liikkua kodin ulkopuolelle oman jaksamisen mukaan. Välillä tuntuu, että lähdin Suomesta monta kuukautta sitten. Välillä se päivä tuntuu eiliseltä.

Viikonloput tuntuvat paljon paremmilta täällä kuin Suomessa. Syynä saattaa olla se, että viisi päivää putkeen 3,5-vuotiaan kanssa vie välillä voimia aika paljon. Tykkään silti olla täällä, ja autan mielelläni myös viikonloppuisin kotona ollessa mun hostvanhempia kaikessa. Viikonloput yritän kuitenkin ensisijaisesti pyhittää kavereille, nähtävyyksille ja shoppailulle. Viikonlopun voimin jaksan taas tämän viikon ihan ongelmitta. Pyörin viikonlopun taas keskustassa, ja nautin vaan elämästä. Mulla alkaa perjantaina kahden viikon loma, jonka aion viettää hostien ja kavereiden kanssa. Kielikurssistakin on kolmen viikon tauko eli saan nukkua lauantaisin pitkään!

Mikä sää!

Tällä viikolla saatiin meidän joulukoristelut valmiiksi. Koko talo on koristeltu vessanpöntönkantta myöten! Sain myös omaan huoneeseen pienen kuusen ja jouluvalot. Au pairiksi hakiessani toivoin, että saisin viettää joulun jossakin muualla kuin Suomessa. Ja mun toive toteutui! Tänä vuonna perunalaatikon, kinkun ja rosollin tilalla on muun muassa kevätkääryleitä. Hostäitini on kotoisin Filippiineiltä ja hän lupasi tehdä filippiiniläistä jouluruokaa meille, mikä käy mulle oikein hyvin!

              

   

Tänään täällä paistoi koko päivän aurinko, ja tuulikin oli lämmin. Ulkona voi kulkea ihan hyvin tuulitakki päällä ja Vanssit jalassa! Lontoossa on ihan normaalia, että yhden päivän aikana sää vaihtuu monta kertaa. Aamulla saattaa olla sateista, päivällä aurinkoista ja illalla taas sateista. Täällä on kuitenkin satanut yllättävän vähän. Lontoossa joulukuu ei tunnu yhtään samalta kuin Suomessa. Meidän lähellä oleva puisto on täynnä pieniä kukkia ja ruoho on yhtä vihreää kuin kesällä! Tykkään tästä säästä todella paljon enkä kaipaa lunta tai pakkasta ollenkaan :)

Piparkakkutalo

Ollaan koko perhe vähän flunssassa, ja tytön kanssa vietetään ainakin tämä päivä vaan kotona. Aiotaan löhötä koko päivä sohvalla ja katsoa leffoja ton pienen kanssa. Kerrankin ei ole kiire syödä aamupalaa. Täällä Englannissa olen alkanut juomaan enemmän teetä, koska hostperheeni ei juo ollenkaan kahvia(ja purukahvissa ei ole hirveästi kehumista). Nyt vähän kurkkukipuisena höyryävä tee kuulostaa todella hyvältä :)

Viime viikko meni nopeasti. Yhtenä päivänä tehtiin omenapiirakkaa ja toisena koottiin IKEA:sta ostettu piparkakkutalo. Aluksi ajattelin, että piparkakkutalo säilyisi edes viikon ehjänä ja koskemattomana. Toisin kuitenkin kävi. Seuraavana aamuna löysin ovettoman piparkakkutalon meidän keittiöstä. Eihän sitä siinä vaiheessa enää voinut pelastaa, joten ollaan syöty sitä nyt päivittäin pois :D 

Meidän piparkakkutalo silloin, kun se oli vielä ehjä!

Näin lauantaina kielikurssin jälkeen toista suomalaista tyttöä, kenen kanssa käytiin kaupoilla ja syömässä. Ihmisiä on varsinkin viikonloppuisin todella paljon liikeellä, kun kaikki tekee jouluostoksia. On niin kiva kävellä keskustassa niiden jouluvalojen alla ja fiilistellä tulevaa joulua. Ihmisetkin on yllättävän hyvällä tuulella siellä kaiken kiireen keskellä!

Olen jo nyt löytänyt todella paljon uusia ystäviä täältä, vaikka onkin mennyt vasta kolme viikkoa. En olisi ikinä osannut arvata, että löydän täältä niin samantyyppisiä ihmisiä kuin minä. Arki menee nopeammin, kun on suunnitelmia viikonlopuiksi. Vaikka ei arki täällä mitään tuskaa olekaan, vaan päinvastoin. 

DECEMBER

Vihdoinkin se on täällä!

Kaikki, mikä liittyy jouluun on niin kaunista. Jouluvalot, joululaulut ja joulukuusi! Ja se tunnelma... Meille tulee viikonloppuna kuusi, ja koristellaan koko koti koristein! Joulu täällä tulee varmasti olemaan täysin erilainen kuin Suomessa. Suvussamme ei ole enää pieniä lapsia, joten joulut ovat olleet jo monta vuotta rauhallisia ja "aikuismaisia". Täällä taas on yksi pikku prinsessa (ts.täystuho), jonka kanssa joulu saattaa olla aikamoista rumbaa. Pipareita me aiotaan kuitenkin leipoa yhdessä, vaikka jo sieluni silmin nään, kuinka hinkkaan keittiötä puhtaaksi kaikesta jauhosta ja taikinasta vielä keskiyöllä. Mutta ei se haittaa!

Harmittelin toissapäivänä mun perheelle Skypessä, kun täällä ei myydä oikein joulukalentereita(ainakaan kivoja sellaisia). Niin kappas vaan, eilen aamulla postista tulla tupsahti mulle Muumi-joulukalenteri! Hassua, miten voikaan olla niin iloinen yhdestä joulukalenterista. Meille kävi vielä aika hauskasti. Nimittäin menin heti innoissani kertomaan muille auppareille mun joulukalenterista, ja myös toinen auppari oli saanut samaan aikaan - täsmälleen saman - kalenterin Suomesta perheeltään :D

Sain tietää jo vähän ajoissa mun joululahjan. Mun hostit varasi meille eilen matkan BARCELONAAN 21.-23.12.! Siellä taidetaan juhlia joulua vieläkin isommin kuin täällä(googletin vähän). Kuvissa ainakin jouluvalot ja -markkinat näyttivät todella kauniilta. En malta odottaa, että päästään sinne! 

Hyvää joulun odotusta kaikille!